Viikko Pyhä-Häkin kansallispuistossa

Saimme unelmatyöpaikan lammaspaimenina syyskuun puolivälissä Pyhä-Häkin kansallispuistosta. Työhön sisältyi kymmenen lampaan hoitaminen ja rapsuttelu. Majoituimme Poika-ahon kruununmetsätorppaan, jonka historia ulottuu kauas menneisyyteen 1850-luvulle saakka. Torppa on muutamia vuosia sitten kunnostettu ja Metsähallitus vuokraa sitä keväästä syksyyn retkeilijöille, tosin kesäaikana se on lammaspaimenien käytössä.

Lampaat huolehtivat Poika-ahon pihapiirin kasvillisuudesta. Lammaspaimen viikolle voi hakea tammikuussa ja hoitoviikot arvotaan halukkaiden kesken. Palkkaa tästä työstä ei saa ja majoituksesta maksetaan pieni korvaus, mutta rentouttavampaa lomanviettomuotoa saa hakea.

Pihapiirissä on retkeilijöille taukopaikka ja puucee, mutta ei nuotiopaikkaa. Lammasaitaus kiertää torpan pihapiirin ja sen läpi pääsee polkua pitkin Pyhä-Häkin kansallispuistoon, jonne on torpalta matkaa reilu kilometri.

Lampaiden hoitaminen on varsin rentoa puuhaa. Tehtäviimme kuului lampaiden laskeminen päivittäin, yleiskunnon tarkkailu ja vesiastioiden täyttäminen kerran päivässä. Loppuajan retkeilimme kansallipuistossa ja lähimetsissä sekä saunoimme Poika-ahon ihanassa puusaunassa.

Lampaanhoitotehtäviin osallistui myös terhakka Pihka-basenji, joka oli silloin noin 8 kuukauden ikäinen juniori. Pihka tykästyi lampaisiin välittömästi ja koska olimme viimeiset paimenet kesän aikana oli lampaat tottuneet aikaisempien paimenien koiriin. Pihka sai paljon huomiota ja pusuja lampailta!

Lampaiden uteliaisuus ja rohkeus tekivät vaikutuksen. Viikon aikana hoidokit tulivat tutuiksi ja niiden tekemisiä oli mukava seurailla. Viikon loppupuolella Pihkasta ja lampaista tuli ystäviä. Lähtiessämme lammasaitauksen poikki metsään lampaat seurasivat meitä ja kun palasimme ne tulivat vastaan. Hellyydenkipeitä villapalloja!

Poika-ahon torppa on sähkötön ja pihalla on kaivo. Puhelimet pysyivät suljettuina ja rauha oli taattu. Ulkoilumaastot alkoivat pihapiiristä ja puolukkapaikat tien toiselta puolelta. Teimme useita retkiä kansallispuistoon viikon aikana ja tarkoituksemme oli tutustua myös muihin Saarijärven luontokohteisiin kuten Kulhan vuori ja Syväojan rotko sekä Julmat lammit, mutta emme ehtineet niin pitkälle. Pyhä-Häkissä riitti nähtävää ja toisinaan syksyinen sadesää sai meidät vetäytymään torppaan.

Iltaisin Poika-ahon torpan ympärillä lentelivät lepakot ja viirupöllökin kävi huhuilemassa mökin lähistöllä. Torpan eteisessä vilahti pari kertaa hiiri. Pihka bongasi pariinkin otteeseen kuolleen hiiren tai myyrän ja pikkuotusten kaivelu Pihkan suupielistä tuli tutuksi. Nämä karvakerät taisivat olleet jo jonkun ateria aikaisemmin.

Itse kansallipuisto on pääasiassa päiväretkikohde, eikä virallista telttailupaikkaa ole. Kansallispuiston ainoalla nuotiopaikalla saa ilmeisesti väliaikaisesti majoittautua, mutta paikka on todella suosittu ettei omaa rauhaa juuri saa. Kansallispuisto on kuuluisa vanhoista puistaan, mutta alueella on myös useita suoalueita sekä talousmetsää. Maasto on vaihtelevaa ja sen takia koko Pyhä-Häkin kansallispuiston ympyrälenkki Kotajärven kieros 6,5 km kannattaa tehdä. Pidemmän reitin saa jos kävelee tulijärven kierroksen se on 17 km ja Tulijärvellä on laavu, alue ei tosin kuulu kokonaan kansallispuistoon.


Missä? Pyhä-Häkin kansallispuisto sijaitsee Saarijärvellä, lisää tietoja löytyy parhaiten www.luontoon.fi

Maapallopatsas

Vietimme Saarijärvellä viikon Pyhä-Häkin kansallispuistossa ja epäonnekseni voin todeta, että Saarijärvi jäi vielä itselleni varsin vieraaksi. Tarkoituksena oli tutustua useampaankin lähistöllä olevaan luontokohteeseen, mutta hautauduimme 1800-luvun Poika-ahon torpan miljööseen sekä kelopuiden sekaan, ettei aikaa tuntunut muuhun löytyvän. Kävimme kuitenkin kauppareissun yhteydessä katsomassa ITE-taiteilijan Matti Rutasen Maapallopatsasta.

Maapallopatsas sai alkunsa Rutas-Matin näystä, jossa Jumala halusi Matin tekevän patsaan kunniakseen ja samalla patsaan tuli yhdistää kansat. Tarkoituksena oli järjestää patsaan avajaisia varten suuret juhlat, jonne valtion päämiehet ympäri maailmaa osallistuivat. Tätä varten Matti rakensi myös oman tuvan Englannin kuningatar Elisabetille. Avajaisia ei kuitenkaan koskaan pidetty.

Patsasta on kunnostettu ja sen päälle on rakennettu katos. Patsas sai alkunsa 1950-luvulla ja sen rakentaminen kesti viitisen vuotta. Rutas-Matti oli köyhä aseseppä ja patsaan rakentaminen vei hänen kaikki rahansa. Puuhun kiinnitetyllä rahalippaalla paikalliset osallistuivat patsaan rakennuskuluihin.

Missä? Maapallopatsas sijaitsee Mahlun kylässä Saarijärvellä ja tarkempi osoite on Myllymäentie 1535, 43100 Saarijärvi, tiellä on opasteet ja parkkipaikka.