lauantai 13. kesäkuuta 2015

Casinon saaret, Savonlinna

Savonlinnan keskustassa sijaitsee mainio ulkoilukohde Casinon saariksi kutsuttu saarirypäs aivan keskustan kupeessa. Hotelli Best Western Spahotel Casinon parkkipaikan takaa lähtee polku, joka ohjaa Sulosaarelle. Verkkosaareen pääsee hotellin edustalta kääntymällä vasemmalle.

Sulosaaressa on kesäkahvila vaaleanpunaisessa huvilassa, lisäksi nuotiopaikka huvilan lähellä ja pieni uimaranta saareen oikeassa päädyssä.






Missä? Savonlinnan Casinolle lähtee silta Kauppatorin kupeesta Kauppatorin juna-aseman alitse.

Kolovedellä melomassa koiranpennun kanssa


Kolmas kerta toden sanoo, ei pidä paikkaansa Koloveden kansallispuistossa. Joka vuotiseksi melontakohteeksi muodustunut paikka jaksaa kerta toisensa jälkeen yllättää ja tutkittavaa jää joka kerralta myös seuraavalle vuodelle. Tällä kertaa päätimme, että emme melo koko kansallispuistoa ympäri ja kuinkas sitten kävikään....

Melonnalle helpoin aloituspaikka lienee Kirkkoranta, josta kanootin laskelminen vesille  on helppoa ja autollekin löytyy isolta parkkipaikalta hyvin tilaa (myös retkellä syntyneille jätteille on rannassa lajittelupiste). Koiranpentukin on helppo ulkoiluttaa ennen vesille lähtöä.

Niin erikoiseksi tämän vuoden melonnan teki pieni basenji -pentumme Pihka, jonka melontakokemus rajoittui kahteen päivän suhailuun Lopella. Aikaisempaa retkeilykokemusta ei juurikaan metsässä zombailun lisäksi löytynyt. Onneksi Pihka on hyvin sopeutuvaista sorttia ja ulkoelämä ei ole ongelma, mikäli säät ovat aurinkoiset.




Lähdimme tavoittelemaan suhteellinen letkeää reissua ja meloimmekin ensimmäisenä päivänä
 Laajahaarteeseen mikä on Kirkkorantaa lähimpänä oleva telttailupaikka. Laajakaarteesta on mainiot maisemat Ukonvuorelle, jonne oli pakko päästä illalla. Ukonvuorella on kalliomaalauksia.

Kolovedellä on useita kalliomaalauksia, mutta Ukonvuoren lienevät selkeimmät ja suosituimmat. Ukonvuorella kalliomaalaus muistuttaa tanssivaa ihmistä, shamaania.

Laajakaarteen telttailualue sijaitsee kauniilla paikalla ja illalla on hyvät mahdollisuudet bongailla norppia. Tällä kertaa isokoskelo naaras teki näyttävän esiintymisen ja oli valinnut majakseen puuliiterin, jolle Pihka jaksoi murista illalla. Vasta aamulla meille hitaille ihmisille selvisi, että isokoskelo oli aiheuttanut Pihkassa kummalliset murinat. Isokoskelo naaraalla taisi olla jonkinlainen yömaja puuvajan alla.


Kalastaminen on sallittua Koloveden kansallispuissa, joitakin vuosia sitten puretun kiellon jälkeen. Uisteleminen tuottikin mukavan saaliin, kaksi isoa ahventa!


Pihka suhtautuu vesillä olemiseen pääsääntöisesti hyvin. Pentu rauhoittui nopeasti ja alkaa nukkumaan kanootissa, kun mitään mielenkiintoista ei tapahtunut. Totesin kuitenkin reissun aikana, että melonta kannattaa suorittaa aamupäivisin, koska silloin Pihka yleensä nukkuu muutenkin. Illalla melominen ei oikein onnistunut, koska sillloin koiranpentu on vilkkaimmillaan ja kaipaa tekemistä.







Meloimme Koloveden kansallispuiston ympäri Kirkkoranta-Laajakaarre-Ukonvuori-Pitkäsaari-Pyylinoja-Syväniemi-Lohilahti-Hirviniemi-Kirkkoranta. Yövyimme Laajakaarteessa, Syväniemessä, Lohilahdessa ja Hirviniemessä. Pitemmät tauot pidimme Pitkäsaaressa ja Pyylinojalla, jossa koiran kanssa ulkoileminen onnistuu hyvin. Kolovedellä on kaksi luontopolkua Mäntysalossa ja Lohilahdessa. Tällä kertaa kiersimme Lohilahden Nahkiaissalon luontopolun aamulenkkinä. Mäntysalon luontopolku on 3,8 km ja Nahkiaissalon luontopolku on 3,3 km. Mäntysalon luontopolku on vaikea kulkuinen ja sen takia jätimme sen tällä kertaa väliin.

Erityistä koiran kanssa meloessa on ulkoilutusmahdollisuudet, etenkin jos koira on vilkas ja aktiivinen. Huomasin, että parhaimmat paikat koiran ulkoilutukseen olivat Kolovedellä Pitkäsaari, Pyylinoja (jos siellä ei olisi ollut muurahaisten maailman valloitus meneillään, polkuja pitkin olisi kuitenkin päässyt tekemään ympyrälenkin Pyylinojan autiotuvalle ja saunalle), Lohilahdessa ja Hirviniemessä. Hirviniemestä lähtee alle kilometrin polku parkkipaikalle, joka soveltuu hyvin iltalenkiksi. Hiekkatietä pitkin lenkkiä voi pidentää tarpeen mukaan.

Kolovedellä näkee paljon muutaman päivän aikana. Bongasimme useita erilaisia lintuja isokoskelosta kalasääkseen. Näimme myös Pyylinoja-Syväniemi välillä majavan. Hirniniemen lahossa puussa lienee asustellut lehtopöllö tms. Toukokuun loppu on rauhallista aikaa retkeillä, vaikka haastetta syntyikin sään epävakaisuudesta.

Missä? Koloveden kansallispuisto sijaitsee Enonkoski-Savonlinna-Heinävesi akselilla. Kirkkoranta on helpoin vesille lähtöpiste. Luontoon.fi -sivuilta löytyy kattavasti tietoa kansallispuistosta ja telttailualueista.

Koiran kanssa melomaan

Tässä pieni postaus siitä miten lähdimme totuttelemaan koiranpentuamme melontaharrastuksen pariin. Tammikuussa syntynyt basenji -pentu Pihka ei rotunsa tyypilliseen tapaan ole veden suurin ystävä. Sateella ja kostealla nurmikolla pienen koiran pää menee aivan sekaisin ja maailma muuttuu ikäväksi, silloin on mukavaa mennä sisälle peiton alle nukkumaan. Kuka nyt haluaisi tassujaan kastella? Valitettavasti omistajat tykkäävät, joten kesällä ollaan veden äärellä.

Suunnittelimme kanoottiharjoitukset seuraavalla tavalla:

1. Kuivaharjoittelua kanootissa herkkupalan kera
2. Lyhyt melontareissu rannan läheisyydessä
3. Toinen lyhyt melontareissu
4. Toukokuun lopulla neljän yön mittainen melontaretki

Harjoitukset oli tarkoitus toteuttaa toukokuun aikana, koska toukokuun lopulle olimme suunnitelleet pidemmän melontaretken. Pihka oli harjoituksia aloittaessamme noin 4 kk ikäinen.


Kaartjärvi

Kuivaharjoittelu kanootissa meni oikein helposti, eikä herkkupalojakaan kaivattu. Kanootti tuli tutuksi turvallisesti nurmikolla. Olikin aika siirtyä seuraavaan harjoitukseen eli lyhyelle melontaretkelle. Paikaksi valikoitui Lopella sijaitseva Kaartjärvi.

Kaartjärvellä on useita veneenlaskupaikkoja. Aloitimme melonnan Sähkönokasta ja meloille Pirunkallion Prammille. Matkaa ei tullut montaakaan kilometriä, mutta alkujännityksestä pääsimme eroon. Aluksi Pihkaa jännitti ja sylissä istuskelu tuntui turvalliselta.


 Pelastusliivit aiheuttivat aluksi hämmennystä. Pihkan mielestä pelastusliivit pitää tappaa... Onneksi useamman vesille lähdön jälkeen tappohalut hiipuivat itsestään...





Pirunkallio on erikoinen kalliomuodostelma Lopella. Pirunkallion Prammi on taas kummallinen rakennus. Erikoinen melontakohde, mutta sopi meidän tarpeisiin ensimmäiseksi seikkailuksi.

Kaartjärveltä pääsee myös kokemaan erämaisen Kaartjoen, kohteesta löytyy aikaisempi bloggaus.



Punelia

Alunperin oli tarkoitus, että etenemme vaativuustasolla seuraavaan pisteeseen eli melonta ja yöpyminen teltassa, mutta itsevarmoina ensimmäisen onnistuneen melontareissun jälkeen päätimme tehdä vain toisen päiväretken. Sää olikin aika kurja ja sen takia yöpymisesta luovuttiin. Olimme aika varmoja koiran sopeutumiskykyyn telttailun suhteen.

Seuraava melontakohde löytyi jälleen kerran Lopelta. Tällä kertaa paikaksi valikoitui Punelian järvi, joka oli meille tuttu jo entuudestaan. Kanootti laskettiin vesille Takalan parkkipaikalta: Tämä reissu meni uistellessa ja meloessa, joten kuvapuoli jäi heikoksi. Alla kuva Marskin metsästysmajan läheisyydestä.


Jatkoa seuraa Kolovedellä koiranpennun kanssa -päivityksessä. Sitä ennen muutama tähän asti hyväksi todettu vinkki melontaharrastuksen aloittamiseen koiran kanssa:

  • Aloita melontaharrastus mahdollisimman aikaisin pennun kanssa
  • Rauhoita pentu kanoottiin heti
  • Palkitse maittavilla makupaloilla ja ota mukaan herkkuluu
  • Tee selväksi missä on koiran oma paikka kanootissa
  • Pidä taukoja useasti
  • Tahdita melonta koiran "kellon" mukaan. Jos koira on iltavirkku älä lähde melomaan silloin.
  • Lenkitä koira ennen vesille lähtöä
  • Pidä koiralla aina pelastusliivit yllä vesillä liikkuessa ja älä koskaan pidä koiraasi kytkettynä kanootissa!!!

Missä? Lopen kaupungin sivuilta löytyy suuntaa-antavat kartat melontareiteille.