Isojärvellä melontaretkellä

Isojärven kansallispuisto sijaitsee Keski-Suomessa Kuhmoisten ja Jämsän välissä. Isojärvi on hieno maankuoren murtumaan muodostunut järvi, joka on syvä ja kirkasvetinen. Kanootin laskupaikaksi soveltuu hyvin Nokipohjan paikoitusalueen vieressä oleva veneiden laskupaikka. Melottavaa kansallispuiston alueella riittää päiväksi, mutta melontaretken voi ulottaa kaemmaksi jolloin nähtävää riittää useammalle päivälle.

Melojalle Isojärveltä löytyy kaksi mainiota leiriytymispaikkaa Renunsaaressa on useammalle teltalle paikkoja ja laavu ja Kalahdesta löytyy laavu ja satunnaisia telttapaikkoja. Kalalahdesta käsin voi tutustua myös jalan Isojärven kansallispuiston reitteihin. Luontotuvalta voi vuokrata soutuveneen jos ei omista omaa venettä tai kanoottia. Vuokraveneet odottelevat Kalalahden pohjukassa vuokraajia.

Melojalle Isojärven rannalta löytyy tutkittavaa vanhan kalapirtin pihapiiristä. Kesäisin pirtin takana laiduntavat lampaat, joita voi Metsähallituksen kautta päästä paimentamaan viikoksi maksua vastaan. Lammaspaimenia haetaan joka kevät Metsähallituksen sivuilla ja vuorot arvotaan. Työhön sisältyy asumus. Olisi ihanaa joskus päästä kansallispuiston maisemiin lammaspaimeneksi, vaikka vain viikoksi!

Kansallispuistossa myös asustelee majavia, jotka ovat muokanneet maisemaa ahkerasti. Majavien vuosien aikana tuhoamat alueet ovat valtavia ja samalla myös vaikuttavia. Mökkirannalla näky olisi varsin lohduton ja se tuo mieleen paljon parjattujen merimetsojen tuhoamat luodot, mutta kansallispuistoon tällainen maisema tuo paljon kaivattua monimuotoisuutta.

Isojärveen on liitetty paljon mystiikkaa ja vanhassa metsätyöläisten mökissä kerrotaan kummittelevan. Jotakin erityistä Isojärven kansallispuistossa on, koska törmäsimme kohti nuotiopaikkaa täyttä vauhtia hyppelevään metsäjänikseen joka pysähtyi vain parin metrin päähän tuijottelemaan meitä kunnes hyppeli polkua pitkin mäen päälle. Tilanne oli kuin jostakin jännittävästä sadusta!

Kaartjokea melomassa

Juhannuspäivänä oli aika kokeilla uuden kanootin toimivuutta jokiolosuhteissa ja siihen soveltuva joki löytyikin Lopelta. Kaartjoki on ihanteellinen melontakohde jos kaipaa luonnonrauhaa, erämaata muistuttavia maisemia ja pikkujoen haasteellisia mutkia ja matalikkoja.

Kaartjoki saa alkunsa Kaartjärvestä ja aloitin melontaretken Riihisalon camping-alueelta, jonne sain jättää auton rannan tuntumaan. Muitakin aloituspaikkoja löytyy esim. Voljakkalan uimarannalta voi meloa Kaartjärven poikki. Muut lähtöpaikat ovat Sähkönokka ja Laakasalo. Kaartjoelta pääsee Kaartlammille ja siitä jokea pitkin Kalamyllylle saakka. Kurtlamminmäen laavulta voi meloa edes takaisin jokea pitkin. Matkalla on kaksi taukopaikkaan Kaartjoella nuotio- ja telttailupaikka sekä Kurtlamminmäellä laavu. Lisäksi joen varralla on Stadin Sissien laavu, joka voi harhauttaa ilman karttaa melovaa.

Kaartjoki ei ole kovinkaan suosittu melontakohde, koska vieraskirjasta päätellen kesän aikana siellä käy muutamia melojia vuoden aikana. Suomen Luonto -lehdessä oli tänä kesänä mainittu yhdeksi kesän luontokohteeksi Kaartjoki, joten tämän kesän suosion näkee syksymmällä vieraskirjan viesteistä.

Kaartjokea on jännittävää meloa, koska joki on matala ja vesi on kirkasta pohja näkyy melkein kokoajan ja kivet pystyy ennakoimaan suhteellisen hyvin. Reitin vaikein osuus on Kaatjärvellä joen suulla kasvavan kaislikon ohittaminen.

Kesäyönä joen melominen takasin päin vastavirtaa sujui hyvin. Loppumatkasta lepakot lentelivät edessä ja puussa kahisi, mahdollisesti meitä melojia säikähtänyt pöllö. Joen uomalla juomassa ollut kauriskin sai yllättävää seuraa, kun intiaanikanootti lipui jokea pitkin Kurtlamminmäen laavulle päin.

Hiekkarannalta melomaan

Joen alkupää on vaikuttava

Tien alittaminen sujuu muitta mutkitta

Tunnelissa!

Kurjenmiekka

Saapuminen Kaartlammille

Kaartlammin maisemaa

Kaartlammin nuotiopaikka

Unohtuiko tiskiharja?

Tällainen kulkupeli tuli sitten hankittua

Matka jatkuu

Kurtlamminmäen risteys

Kurtlamminmäen laavu

Juhannuspäivän yö oli viileä

Kurtlamminmäen laavulta alkaa matkan kaikista vähiten erämainen osuus. Nimittäin joen varrella ennen Kalamyllyä on muutamia kesämökkejä. Näin ollen laavulta voi vielä hyvin kääntyä takaisin eikä tarvitse miettiä paluumatkaa autolle kanootin kanssa.