St. Marx ja päättömät hautakivet

St. Marxin hautausmaa Wienissä on kiehtova paikka, koska hautausmaa on suljettu vuonna 1874. Hautausmaalle on haudattu mm. Mozart niin kiireesti, ettei Mozartin tarkkaa hautapaikkaa edes tiedetä. Hautausmaa on ajan kuluttama ja jossakin määrin romanttinen paikka, ehkä enemmän goottiromantiikkaa? Aika on syövyttänyt hautakiviä ja patsaita erikoisella tavalla....

Missä? Leberstraße 6-8, 1030 Wien, Itävalta (portit suljetaan pimeän tullen, tarkista aukioloajat)

Manteliset mokkapalat ja mantelimaito

Tein ensimmäistä kertaa mantelimaitoa ja siitä jäi ylimääräiseksi paljon rouhittua mantelia. Blenderini ei ollut riittävän tehokas pilkkomaan kaikkia manteleita veden sekaan, joten otin massan talteen ja päätin hyödyntää sitä muulla tavalla myöhemmin.

Mantelimaito valmistuu helposti liottamalla 2-3 dl manteleita vedessä yön yli, jonka jälkeen vesi kaadetaan pois ja mantelit laitetaan blenderiin ja sinne 8-10 dl vettä joukkoon. Blendaa maidoksi ja siivilöi pulloon. Mantelimaito säilyy muutaman päivän jääkaapissa.

Olen käyttänyt mantelimaitoa aamupalani joukossa blendaamalla mantelimaitoa, mansikoita ja kuivattuja taateleita keskenään ja mausteeksi vielä ripaus jauhettua neilikkaa, kanelia ja vaniliinisokeria. Mantelimansikkamaidon voi juoda sellaisenaan tai käyttää myslin seassa maidon ja jugurtin asemasta. Hyvää!

 Manteliset mokkapalat (maidoton)

Taikina:

3 kananmunaa
2 dl intiaanisokeria tai ruokosokeria
4 dl vehnäjauhoja
3 rkl raakakaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniliinisokeria
100 g margariinia (Keiju laktoositon)
1,5 dl mantelimaitoa

Vatkaa munat ja sokeri vaahdota ja sulata samalla kattilassa miedolla lämmöllä margariini. Lisää munasokerivaahtoon vehnäjauhot, kaakaojauhe, leivinjauhe ja vaniliinisokeri. Vatkaa ainekset sekailin ja lisää sulanut margariini ja mantelimaito joukkoon ja sekoita kunnolla. Paista uunissa 225 asteessa 15 minuuttia. Valmista kuorrute sekoittamalla ainekset keskenään sitten kun pohja on jäähtynyt ja levitä kuorrute pohjan päälle tasaisesti.

Kuorrute:

300 g tomusokeria
4 rkl raakakaakaojauhetta tai tavallista
2 rkl sulatettua margariinia (Keiju laktoositon)
4 rkl kahvia

Vihreät sämpylät

Kaappiin kertyy erilaisiin purkkeihin kaikenlaisia jauhoja ajan myötä ja olen laiska nimeämään niitä. Uskon nimittäin usean kuukaudenkin päästä muistavani mitä olen mihinkin laittanut... Eilen illalla iski jauhotalkoot ja kaapista kaiveltiin esiin useita erilaisia nyssäköitä ja purteloita puolillaan olevia jauhoja. Ohje on vähän sinne päin mukaillen tavallista 10-12 kpl sämpylätaikinaohjetta, koska olen melko huoleton leipuri mitä tulee mittoihin, niin yrittäkää pärjätä! ;)

Vihreät sämpylät

3dl vettä
25 g hiivaa (eli 1/2 pussia kuivahiivaa)
1 tl ruokosokeria
2-3 dl vehnäjauhoja
2 dl speltti-, graham- tai vastaavia jauhoja
1 dl kaurahiutaleita
1/2-3/4 tl suolaa (ruususuolaa)
2 rkl auringonkukkaöljyä (tai vastaavaa)
2-3 tl hamppuproteiinia
2 tl pellavansiemenrouhetta
3-4 tl sesaminsiemeniä
2 rkl kuorittuja auringonkukansiemeniä
1-2 palaa pakastettua pinaattia

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja kaada kulhoon. Murenna hiiva nesteeseen tai sekoita kuivahiiva pieneen määrään jauhoja. Sekoita hiiva tai hiiva-jauhoseos veden sekaan ja lisää sokeri, suola ja öljy. Tämän jälkeen voit lisätä siemenet ja hamppuproteiinijauheen taikinaan ja sekoita hyvin. Pakastepinaattikuutioit voit sulattaa haaleassa vedessä kulhossa ja tarvittaessa soseuttaa esim. blenderissä pienemmäksi. Lisää ne sulaneina taikinan joukkoon. Lisää kaurahiutaleet ja loput jauhot tasaisesti sekoittaen samalla. Kun taikina alkaa kiinteytymään vaivaa kädellä loput jauhot joukkoon. Jos taikina jää mielestäni liian veteläksi lisää jauhoja tarvittaessa tai jos kiinteytyy nopeammin niin jätä osa jauhoista käyttämättä.

Anna taikinan kohota peitettynä 30 min ja pyörittele sen jälkeen jauhoisin käsin 10-12 kpl sämpylöitä leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Peittele sämpylät ja anna kohota sen aikaa kun uunin lämpeneminen kestää. Sämpyöitä paistetaan 225 asteessa noin 12 min.

Syksyinen melontaretki Puulavedellä

Alttarikivi on yksi Puulan nähtävyyksistä

Puula on iso vesistö, joka sijaitsee  Hirvensalmen, Kangasniemen ja Mikkelin alueella. Melontareittejä on alueella paljon ja melojia on hemmoteltu hyvillä nuotio- ja telttailupaikoilla. Tänne on päästävä uudestaan!

Rantautuminen

Lisää jänniä rantakallioita

Taukopaikka

Islannin ympäri 21 päivässä (3/3)

Pohjois-Islannin isoin kaupunki on Akureyri ja itseasiassa Islannin toiseksi suurin kaupunki! Asukkaita noin 17500 henkilöä. Tämähän on iso paikka! Kaupungista löytyy mielenkiintoisia kauppoja ja ravintoloita. Lisäksi täältä on bussiyhteydet useisiin muihin kyliin, joihin Islannin ympäri ajava bussiyhtiö ei aja.

Akureyrin pääkatu

Akureyristä on noin tunnin bussimatka Husavikiin, joka on oikea valaskylä. Kylässä on valasmuseo, sekä kaksi valaiden bongailuun erikoistunut yritystä. Husavik on mukava päivämatkakohde ja näkemistä riittää todellakin vain päiväksi.

Husavik mereltä päin

Pieni valas tuli näyttäytymään valassafarilla

Akureyristä matka jatkui kohti Islannin asuttamatonta keskimaata Hveravelliriin, joka sijaitsee Kjölur -tien varrella. Alueella on kuumia lähteitä, voit jopa uida sellaisessa, telttailualue, hostelli ja baari. Kjölur on siitä hauska tie, ettei sinne ole mitään asiaa ilman nelivetoista maastoautoa ja jos sellaisen päätät vuokrata olet itse vastuussa vahingoista jos ajelet täällä. Tie on kuoppainen ja vain korotetut iso renkaiset bussit ajavat tätä tietä. Bensa-asemia tai kauppoja ei näe koko matkalla.

Hveravellirin camping-alue

Älä kävele paljain jaloin täällä!

Tämä suhisija kuuluu telttailualueelle saakka!

Hveravellir ei ole mikään luksusmatkailijan kohde, koska tänne on matkaa useita tunteja kuoppaista tietä ja paikan päällä varustetaso on vaatimaton. Suositeltavaa on ottaa mukaan oma majoite, ruokaa ja uimapuku! Hveravellirista etelään päin mentäessä tulee seuraavana Kerlingarfjöllin upeat vuoristomaisemat. Alueella on hotelli ja telttailualue. Vaellusreittejä löytyy molemmista, joten patikointiin kannattaa varata aikaa.

Keskimaan valloitukseen soveltuva menopeli

Kun erämaa on jätetty taakse ja palataan sivistyksen pariin on matkalla Geysir Etelä-Islannissa. Kun maksaa yhden yön telttapaikasta saa kaupan päälle uimaliput paikallisen hotellin uima-altaalle. Telttailualue on aivan Geysirin vieressä ja maa on kuin lämmin patja.

Geysireillä lämpimästi nukutun yön jälkeen matka jatkuu kohti Thingvellirin kansallispuistoa. Thingvellirissä on nähtävää historiasta kiinnostuneille sekä luonnosta ja vaellusreiteistä pitäville. Kansallispuistossa on useita isoja telttailualueita eikä ruuhkaa ainakaan heinäkuun lopulla ollut.

Thingvellirin kansallispuistossa

Thingvellirin kansallispuistossa

Thingvellir onkin ennen Reykjavikiä matkan viimeinen kohde. Jos saisin päättää lähtisin Islantiin samantien uudestaan ja kävisin seuraavissa kolmessa paikassa, joissa en tällä matkalla ehtinyt käydä:  Landmannalaugarissa parin päivän vaelluksella, Snaefellsnesin kansallispuistossa sekä Vestmannaey Jar -saarella. Myös pieni Grimseyn saari Pohjois-Islannissa olisi mielenkiintoista nähdä. Saarelle on kerran eksynyt jäälautalla ajelehtiva jääkarhu!

Reykjavik

Reykjavikin rentoa kahvilakulttuuria

Vaikka aika ei riittäisi Islannin valloitukseen niin pidennetyn viikonlopun saa helposti kulutettua sympaattisessa Reykjavikissa! Kahviloita ja ravintoloista riittää, sekä persoonallisia islantilaisia pieni vaateliikkeitä

P.S. Erilaisia bussipasseja tarjoaa kaksi islantilaista bussiyhtiötä, joista toinen on Sterna (www.sterna.is).

 

Islannin ympäri 21 päivässä (2/3)

Islannin valloitus jatkuu Länsivuonojen jälkeen Reykjavikin telttailualueelta kohti Etelä-Islantia. Ensimmäinen pysähdyspaikka on pieni kylä eteläisimmässä Islannissa nimeltään Vík. Vík on minulle tuttu paikka ensimmäiseltä Islannin matkaltani vuonna 2010. Vík sijaitsee aivan Katla tulivuoren kyljessä ja jos Katla päättää joku päivä purkautua laava voisi peittää koko kylän alleen. Kyläläisillä onkin pakosuunnitelma valmiina ja purkaukseen on varauduttu jo vuosien ajan. Víkissä käyminen tuntuukin joka kerta erityiseltä, koska on vain ajan kysymys kauanko kylä on olemassa. Lisäksi Vík tarjoaa lintubongareille paljon lintuja, joita myös telttailualueen vieressä olevilla kallioilla elämöi.

Vík í Mýrdal

Víkin kylä on mielenkiintoinen paikka kokoonsa nähden. Turistibusseja pysähtyy bensa-asemalla päivittäin useita ja turistit juoksevat valokuvailemaan Víkin hienoa mustaa rantaa, jota koristelevat isot laavapylväät ja juoksevat sitten takaisin bussiin. Bensa-aseman vieressä on ihana villapaitakauppa, josta saa pääkaupunkia nähden edullisemmin islantilaisen klassikko villapaidan. Telttailualue sijaitsee besa-asemaa vastapäätä.

Vïkin camping-alue

Skaftafellin maisemia

Víkin kylästä bussimatka jatkui Skaftafelliin, joka kuuluu Vatnajökullin kansallispuiston upeisiin maisemiin. Telttailualue on vain muutaman sadan metrin päästä jäätiköstä. Vaellusreittejä alueelta löytyy paljon ja aktiviteettejä jäätikkövaelluksista helikopterilentoihin. Tämä on oikea viihdepuisto retkeilijöille, ehkä liikaakin? Telttailualue on valtava ja ihmisiä on paljon, mutta omaa rauhaakin voi löytää sijoittamalla teltan kauemmas "hässäkästä". Tosin varo jos haluat omaa rauhaa voi telttasi kylkeen joka tapauksessa leiriytyä iso joukko muita ulkomaalaisia. Suomalaista joidenkin maiden kansalaisten telttailukulttuuri voi yllättää...!

Svartifoss

Jäätikön laidalla jatkuvat hienot maisemat ja Skaftafellin jälkeen bussi pysähtyy seuraavan kerran reiluksi tunniksi Jökulsárlónin jäätikkölaguunille. Laguunilla ei voi olla hämmästelemättä upeita jättimäisiä kelluvia jääkokkareita. Alue kuuluu Vatnajökullin kansallispuistoon.

Jökulsárlón

Jääpaloja voi tarkkailla myös lähempää veneellä

Etelä-Islannin isoin kaupunki on Höfn, joka mainitaan matkaoppaissa lähinä hummerikaupunkina. Höfn on varsin vaatimaton, mutta siellä kannattaa tehdä pakollisia ruokaostoksia ja käydä alkoholikaupassa. Islannissa alkoholia, jopa kolmosolutta myydään ainoastaan Alkoa muistuttavissa kaupoissa. Poikkeavaa on se, että näitä puoteja ei joka kylästä löydä ja aukioloajat voivat olla vain kaksi tuntia päivässä.

Djúpivogur ansaitsee lisätarkastelua, vaikka on hädin tuskin Víkin kokoinen kylä. Djúpivogurissa telttailualue on aivan bussipysäkin vieressä mäellä ja telttailija saa komeat maisemat sataman yli merelle. Telttapaikka maksettiin paikallisen hotellin respaan. Djúpivogurissa on mahtava musta hiekkaranta, veneyhteys Papeyn saarelle sekä mainiot lintubongausapajat. Kylällä on ruokakauppa, matkamuistomyymälä, majoituspalveluita, kivimyymälä, kalasatama, pieni lentokenttä, camping-alue, kahvila sekä ravintola.

Djúpivogurin satama

Mustaa hiekkaa

Islannissa aika menee kuin siivillä ja  matkalla Djúpivogurista Mývatniin on useita mielenkiintoisia pieniä kyliä ja kaupunkeja. Valitettavasti kaiken tämän näkemiseen vaadittaisiin enemmän aikaa tai oma auto, jolloin ei olisi bussien aikataulujen varassa. Bussi yhteys kulkee vain kerran päivässä ympäri Islannin ja Länsivuonoilla kahden päivän välein.

Mývatnilla on kaksi telttailualuetta

Dimmuborgirin laavakenttä

Mývatn on mielenkiintoinen alue ja nähtävää riittää useammaksi päiväksi. Voit vuokrata polkupyörän ja pyöräillä Mývatn -järven ympäri ja pysähtyä useissa hienoissa luontokohteissa. Mývatnissa on muun muassa Hvetfall kraateri, jonka ympäri voi kävellä, Dimmuborgirin laavakentät, Mývatn-Láxa luonnonsuojelualue, Krafla tulivuorelle tai kylpemään Mývatn Nature Bathsin maidonvalkeaan veteen.

Mývatn Nature Baths

Onnelliset issikat

Mývatnin luonnonsuojelualue

Mývatnin luonnonsuojelualue

Matkan viimeinen osa johdattelee Akureyrin Pohjois-Islannin isoimpaan kaupunkiin, josta edetään jännittävän keskimaan kautta takaisin Reykjavikiin. Matkalla poiketaan vielä yhdessä kansallispuistossa, Geysireillä ja harmitellaan matka-ajan lyhyttä kestoa.

Islannin ympäri 21 päivässä (1/3)

Islannin matkastani on jo kulunut reilu vuosi, mutta haave kolmannesta matkasta maagiselle piiloväen saarelle elää. Matka-aikaa oli tasan kolme viikkoa ja kulkuvälineenä toimi bussi. Jos budjetti antaa myöten niin suosittelen hankkimaan nelivetoisen maastoauton, Kuku Campersin -vuokra-auton tai matkailuauton. Tosin jos kestää +5 celsiuksen yölämpötiloja niin telttailu on ainoa oikea tapa tutustua Islannin vilpoiseen kesään.

Bussilippuja saa jos jonkinmoisia ja kahdelta eri bussiyhtiöltä. Matkan suunnitteluun kannattaa käyttää ja bussien aikataluja kannattaa tuijotella pidemmän aikaan. Länsivuonoille suuntaavan kannattaa ottaa huomioon se, että bussi ei kulje kesäisinkään päivittäin (talvella ei ollenkaan) ja jonnekin paikkaan saattaa jäädä jumiin päiviksi.

Stykkishólmurin kaupunki

Matka alkoi Reykjavikista ja Länsivuonojen valloittaminen Stykkishólmurin pienestä kaupungista. Kaupunki on herttainen paikka kauniine kahviloineen ja ravintoloineen. Camping-alue sijaitsee kaupungin laidalla bensa-aseman kupeessa.

Majakka

Camping-alue yöllä on kuin toiselta planeetalta

Stykkishólmurin satamasta kulkee lautta Flateyn saarelle ja sieltä Brjanslaekuriin. Flatey on oikea paratiisisaari, jossa on vain yksi camping-alue, pari ravintolaa, pubi ja pikkukauppa (josta ei saa juuri muuta kuin limonaadia). Flateylla on kuvattu elokuva White Night Wedding, joka kannattaakin katsoa ennen saarelle menemistä.

Flateyn telttailualue

Flateyn kirkko

Flateyn kylä

Kun Flateylta lähtee lautalla kohti Brjanslaekuriin ei voi olla tuntematta haikeutta. Tänne saarelle tekee mieli palata. Brjanslaekur iskee todellisuuteen voimakkaalla pilaantuneella kalan hajulla. Ilmeisesti sataman vieressä sijaitsee jonkinlainen kalojen jätepaikka, eikä paikassa muuta olekaan kuin satama ja pieni kioski. Lähin camping-alue sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Flókalundurissa, missä on siis kioski, hotelli ja telttailualue eikä muuta. Islannissa kannattaa varautua ylimääräisillä eväillä, koska kauppoja ei välttämättä ole joka kylässä ja ennakkotietoja on vaikea saada.

Flókalundur yllätti askeettisuudellaan ja mäkäräisten runsaalla määrällä. Alueella on useita vaellusreittejä ja meren rannassa kuuma lähde, jossa voi rentoutua ja lämmitellä. Länsivuonot ovat aivan omanlaisensa mystinen osa Islantia.

Huipulla

Flókalundurin maisemia

Flókalundurin maisemista matka jatkui kohti Isafjorduria joka on länsivuonojen isoin kaupunki. Bussikyyti länsivuonoilla oli hurjaa, koska bussikuski ajoi mutkittelevaa korkeyskäyrillä hyppivää minibussia kaasu pohjassa. Matkalla olisi voinut jäädä viettämään telttaelämää useaksi päiväksi Dynjandin vesiputouksen kylkeen, mutta ruokaa ja juotavaa tulisi varata riittävästi mukaan, koska kauppaa eikä asutusta läheltä löydy.

Isafjordur on leppoisa kaupunki, joka on talvella eristyksissä vuonojen välissä. Täältä löytyy kaikki mukavuudet kahvilat, ruokakaupat, vaatekaupat, uimahalli, useita hotelleja ja camping-alue, joka sijaitsee kaupungin laidalla. Tässä vaiheessa matkaa majatalo tarjosi pehmeän ja lämpimän vuodepaikan.

Isafjordurin satamaa

Matka jatkui hyvin nukutun yön jälkeen takaisin Reykjavikiin monien mielenkiintoisen kylien ja kaupunkien kautta. Bussimatkaan kului koko päivä, mutta aikaa oli jäljellä enää kaksi viikkoa ja suurinosa maasta oli vielä näkemättä. Jatkan blogia kahdella lisäpäivityksellä myöhemmin.